keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Sä pystyt mihin vaan, jos haluut

Arvatkaa mitä tein tänään! Kävin hakkauttamassa itseeni jotain pysyvää. Maanantaina soitin ja keskiviikkona pääsin jo heti sitten tatskaamaan. Tätä tatuointia kerkesin haaveilla kaks vuotta, joten ei ihan mikään ekstemporee -juttu ollut.

Halusin, että tatuointi on kaunis. Mutta myös henkilökohtainen. Minun tatuoinnillani ei ole dramaattista tarinaa, mutta tarina kuitenkin on. Minut tuntevat tietävät, että olen ollut pienestä pitäen kissatyttö henkeen ja vereen (vaikka äiti yritti käännyttää mut viemällä mua koiranäyttelyihin). Kissat purrr♥

Mietin myös paikkaa. Halusi tatuoinnin olevan näkyvä. En halunnut, että otan tatuoinnin johonkin piiloon vaan, että ihan arkisesti se näkyy. Kuitenkin paikkaan jonka voi peittää, koska olen nuori ja mulla ei oo töitä. Enkä voi valita oikein työpaikkaa ja en halua tulevaisuudessa menettää työpaikkaani tatuoinnin takia. Lopulta päädyin ottamaan kissanpennun korvan taakse. Sen pystyy peittämään huivilla tai pitämällä hiuksia auki.

Mua pelotti aivan hirveesti. Kun koulussa kello löi kolme ja tajusin, että kohta pitää lähtee niin ramppasin vessassa, vaikkei hätä ollut. Noku jännitti! Sitten päästiin sinne tatska paikkaa. Se oli sama missä otin keväällä kolme palleroa. Tuttu, hyvä paikka sai mut sitten menemään sinne. Tatuointipaikat ovat kuitenkin aina sellaisia "hämäriä" joten tuttu ympäristö ei pelottanut niin paljon.

Suunniteltiin tatuoijan kanssa miltä mun tatuointi näyttäisi. Sitten se siirrettiin mun ihoon ja sain ihmetellä sitä. Sen jälkeen tuli se jännittävin kohta - sur rur rur-kone. Mua pelotti aivan järkyttävästi! Olin kuullut kuinka se sattuu, mutta muut oli väärässä! Se tuntui kun ois nuppineulalla piirtäny ihoon. Ei siis paha ollenkaan. Lopuks pystyin olee oikein chillisti ja kipu ei oikeestaan tuntunu miltään.

Nyt olen onnellinen tatuoinnin omistaja♥


Hampton tattoo, Tatuoija Tattoo Make. 60€. Voin suositella.

2 kommenttia:

  1. Ihana tatska <3 Mäki haluisin sitte isona jonku sydämen tai nuotin tai jonku, mut pelkään et se sattuis ihan hirveesti :) tai ehkä eniten mua pelottais se jännitysaika sinä päivänä... Varmaan oksentaisin koska mua jännittäis liikaa :D ja tiedän että mun vanhemmat vihaa tatuointeja... :/

    pienileipuritytto.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei munkaa porukat kauhee innoissaa ollu. Isiä ei ees tiiä:D mutta mäki 2v kerkesin kinuta äitelt. Mut sain vastauksen "sitku oot 18" ja nyt oon ja otin:) eikä kaduta! Uskon, et siit tulee osa Mua. Ja jos tatskal on merkitys nii ei se katoa. :) mut sä kerkeet viel miettii ja yleensä vanhemmat muuttuu ymmärtäväisemmiks mitä lähempänä 18 oot:)

      Poista